Sivuketju

Sivuketju, englanniksi tutumman kuuloinen Side chain, on suhteellisen yleinen ja moneen paikkaan sopiva menetelmä, jossa efekti asetetaan yhdelle raidalle, mutta sen ohjaussignaali otetaan toiselta raidalta.

Ducking: yhtä ääntä vaimennetaan (ankka sukeltaa) kun toisen äänen signaali tuodaan
ohjaamaan ensimmäisen äänen kompressoria.
Kuvan ilmais-ankka on kotoisin sivulta sweetclipart.com.

Side chain -efekti on kuin taikatemppu, jota voi kokeilla vähän siellä täällä. Useimmin sitä käytetään kompressoinnin seurana, silloin tällöin myös kohinaportin (gate, noisegate) kanssa. Tässäpä äkkiseltään löytyneitä, muiden keksimiä käyttötapoja (keksi itse lisää!):

• DJ-ympyröissä musiikin voimakkuus hiljenee dj:n jutellessa mukavia. Tämä efekti tehdään niin että dj:n mikrofonista viedään signaali kompuran sivuketjuun: kun dj puhuu, kompura vaimentaa musiikkia.
• De-esser vaimentaa laulajan sihiseviä ässiä tai (rumpu)peltien korkeimpia taajuuksia. Tee-se-itse-de-esser tehdään niin että alkuperäinen, sihisevä signaali tuupataan kompressorille, mutta sen ohjaussignaali otetaan alkuperäis-raidan kopiosta. Tämä kopio-signaali ajetaan kylläkin ensin EQ:lle, jossa siitä päästetään läpi ainoastaan sihinät (n. 6 – 9 kHz). Samalla menetelmällä voi suitsia mm. hi-hat-vuotoa virveliraidalta. (Lähde: J. Pekka Mäkelä: Oma studio ja äänittämisen taito s. 237, Like 2009. Suosittelen!)
• Bassorummun ja bassoraidan balanssinsäätely: tehdään bassorummulle kompura, jonka ohjaussignaali otetaan sähköbassoraidalta; näin möreistä möreimmät soittimet välttyvät tappelemasta samoista taajuuksista ja bassorumpu hiljenee sopivasti soittaessaan samaan aikaan sähköbasson kanssa. Samoin tehdään usein laululle, jonka signaalia viedään esim. turhankin isosti ärjyvää rokkikitaraa vaimentamaan (mutta annetaan ärjyä silloin kun laulaja ei laula).
• Kohinaportin kanssa käytettynä saa syntetisoijasta pätkivää ääntä: kun laittaa Gaten syntetisoija-raidalle ja tuo ohjaussignaalin muualta, kuuluu syntetisoija ainoastaan kun muualta tuotu signaali ylittää tietyn arvon. Jos käyttää ohjaussignaalina esim. nopeaa rumpulooppia, on tuloksena melko hauska pätkivä efekti. Säätelemällä kohinaportin asetuksia voi etsiä mieleistään soundia.

Reaperissa sivuketjun perusidea on siinä, että joka raidalle voi määrittää monta "kanavaa" – tarkemmin sanottuna käytössä on kaikkiaan 64 kanavaa eli 32 stereoparia, joita pitkin signaalin saa kulkemaan. Tavallisesti audio kulkee kanavilla 1 ja 2, joista ykköskanava on useimmiten se joka löytää tiensä master-raidan kautta vasempaan kaiuttimeen, ja kakkoskanava oikeaan. Kanavat 1 ja 2 yhdessä muodostavat siis stereosignaalin. Jos määrää ohjaussignaalin kulkemaan vaikkapa kanavilla 3 ja 4, ja vastaanottavassa päässä olevan efektin vastaanottamaan samoilla kanavilla, niin siinäpä alkaakin jo olla sivuketju valmiina. Usein muut kanavat kuin 1 ja 2 pidetään poissa master-raidalta, jolloin ne pysyvät poissa myös kuuntelusta.

Seuraavassa esimerkissä vaimennetaan syntetisoijan soittamaa sointumattoa aina kun rumpukompin iskut kuuluvat.

Ensin tehdään sendi rumpukompilta sointuraidalle: Raahataan hiirellä komppiraidan master sendistä sointuraidalle..

Seuraa nuolta. Sendi voidaan tehdä näinkin.

Sitten määrätään sendi lähtemään ennen liukua (Pre-Fader); nyt ei haittaa vaikka komppiraidan voimakkuuden liu'uttaisi miinus äärettömään, sendille lähtee silti ääntä. Samassa ikkunassa vaihdetaan lähtevän audion kanaviksi 3 ja 4. Jos komppiraidan äänenvoimakkuuden saakin laittaa kuulumattomiin, pitää itse send-liu'usta antaa kompuralle polttoainetta; sendi kannattanee asettaa johonkin nollatason tuntumaan, niin että siitä pääsee riittävästi signaalia läpi.

Lähtevä "ohjaussignaali" komppiraidalta soinnuille.

Sointuraidalla on äänilähteenä ilmainen Synth1 -syntetisoija (josta mainitsinkin taannoin), ja sen jälkeen kompressori (kuvassa). Kompressorille määrätään Detector inputiksi Aux Input L+R (kuvassa keskivaiheilla). Niinpä se ottaa ohjaussignaalin muualta. Kun klikkaa 4 in 2 out -napikkaa, selviää mistä.

Kompressori työn touhussa, hiljentämässä synza-sointuja aina kun rumpu jytisee.

Tadaa! Sattumoisin Aux-inputit tulevat kanavilta 3 ja 4, siis samoilta joihin komppiraidan sendistä lähtee signaali. (ruksaa kolmonen ja nelonen Auxeiksi, elleivät vielä ole). Huomaa myös että niistä ei päästetä ääntä outputtiin: sinne on määrätty vain kanavat 1 ja 2.

Ristikenttä, vasemmalla se mistä signaali
tulee, ja ylhäällä minne se menee. Tyhjät
ruudut eivät mene minnekään.

Ankan sukellus -efektimme alkaakin olla valmis. Lisätäänpä tälle samalle raidalle vielä toinenkin sivuketju-efekti, kohinaportti. Se toimii niin että audio pääsee läpi vain jos ohjaussignaali on riittävän voimakas. Kohinaporttia käytetäänkin yleensä pienen kohinan poistamiseen: kun kohina ei ylitä säädettyä voimakkuutta, kohinaportti ei päästä raidalta läpi mitään. Reaperin mukana tulee erinomaisen pätevä kohinaportti, jonka nimi on ReaGate. Tehdäänpä ensin toinenkin sendi sointuraidalle, tällä kertaa sellaiselta raidalta jossa on tiheää virvelin paukutusta. Sendin asetukset ovat samat kuin aiemminkin, paitsi että tällä kertaa lähetetään audio kanavilla 5 ja 6:

Kuten ReaComp aiemmin, määrätään myös ReaGate vastaanottamaan ohjaussignaali Auxista. Dry-signaalia nostamalla ei röpötin-soundi ole niin ilmeinen, koska tällöin myös alkuperäistä, katkeilematonta ääntä pääsee pöp-pöp-äänten seuraksi.

Katsotaan vielä 4 in 2 out -napista mistä signaali tulee ja minne menee. Ruksataan tällä kertaa kanavat 5 ja 6 Aux Inputeiksi, ja edelleen päästetään kohinaportista ulospäin vain kanavat 1 ja 2.

Tässäpä oma, yksinkertainen kokeiluni aiheesta zipattuna. Toivottavasti toimii.

Automaatio

Mikä on se, kun biisiä kuunnellessa voimakkuusliuku mennä vipeltää ylös alas ja panorointisäätö keikkuu oikealta vasemmalle kuin riivattu. Poltergeist? Ehkä. Luultavimmin kuitenkin miksausautomaatio.

Kun kappaleen aikana haluaa voimistaa tai hiljentää jonkun raidan jotain kohtaa, tai jos tulee mieleen että komppikitara voisi kuulostaa veikeältä jos sitä siirtelisi oikeasta korvasta vasempaan ja takaisin, kannattaa käyttää automaatiota. Siinä tallennetaan säätimien liikkeet biisin yhteyteen. Mikä parasta, automaatiota voi käyttää myös raidalla olevien plugareiden parametrien muuntelemiseen, eli käytännössä useimpia ääneen vaikuttavia arvoja voi säätää lennossa. Eikä tässä kaikki; nappien ja nuppien liikkeitä voi säädellä myös graafisesti käppyröitä piirtelemällä.

Automaatiota pääsee käpälöimään klikkaamalla Trim -nappia TCP-näkymässä. Esiin pomppaa ikkuna jossa voi valita mm. automaation äänitystavan.

Valmiina automaatioon. Trim/Read ja Read lukevat,
Touch, Latch ja Write kirjoittavat.

• Trim/Read toistaa automaatioraidalle piirrellyt tai äänitetyt käppyrät, vaikkei näytäkään säätimien liikkeitä. Toisin kuin pelkkä Read, Trim/Read mahdollistaa myös TCP-alueella olevien säädinten käyttämisen samaan aikaan automaation kanssa, jolloin käppyrät muuttuvat suhteellisiksi: esim. voimakkuuden säätäminen liu'ulla säätää samalla koko olemassaolevaa voimakkuus-automaatiota ylemmäs tai alemmas.
• Samoin kuin Trim/Read, myös Read toistaa automaation. Toisin kuin Trim/Read, pelkkä Read näyttää myös nappien liikkeet, jos "Arm" -valinta on ruksattuna. (Poltergeist!) TCP-alueen säätimiä ei voi Read-moodissa käyttää, eli automaatioraidalta luetaan säätimien "absoluuttiset" arvot ja ikään kuin lukitaan miksaus.
• Write kirjoittaa, ts. äänittää nappien liikkeet kun niitä käpistellään hiirellä (tai MIDI-kontrollerilla).
• Touch kirjoittaa automaatiota vain silloin kun hiirellä tai kontrollerilla muutetaan säätimen arvoja. Kun hiirestä/kontrollerista irrottaa otteensa, palaa automaatio siihen kohtaan jossa se oli alunperin.
• Kuten Touch, myös Latch kirjoittaa automaatiota siihen saakka kun hiirellä raahataan liukua tai säädellään muun vipstaakin arvoa. Säätelyn jälkeen Latch-moodi kuitenkin jättää napin asennon siihen kohtaan jossa se on kun hiirestä irrotetaan. Se ei siis pomppaa takaisin seuraamaan vanhaa käppyrää, kuten Touch-moodissa.

Envelopes-ikkunassa valitaan myös millä säätimillä halutaan kirjoittaa tai lukea automaatiota: jos ruksataan esim. Volume, päästään automatisoimaan raidan voimakkuutta. Visible näyttää käppyrän omalla raidallaan, Arm asettaa äänitysvalmiuteen. Automaatiota kirjoitettaessa ei tarvitse klikata äänitys-nappia, kuuntelu riittää.

Raidalta voidaan automatisoida voimakkuus, stereopanorointi ja stereon leveys (ja koko raidan mykistys). Samat valinnat Pre-FX-versioina määräävät automaation toimimaan ennen kuin signaali päästetään efektiketjuun. Jos halutaan esim. hiljentää tai voimistaa ääntä ennen kuin se menee kompressorille, on Volume (Pre-FX) oikea säädin.

Volume-automaatio valmiina vastaanottamaan liu'un liikkeet.

Kuten sanottu, automaatiota voi muokata myös käppyröitä piirtelemällä. Käppyrän kulloisellakin paikalla on suora yhteys säätimen liikkeisiin; esim. äänen voimakkuus (volume) on sitä suurempi mitä ylempänä käppyrä piirtyy, ja stereopanoroinnissa käppyrä siirtyy ylöspäin kun panorointinappia vääntää vasemmalle (ja vastaavasti käppyrää piirtämällä voi vaikuttaa napin asentoon). Nappeja ja nuppeja, ja toisaalta käppyrän piirtelyä voi käyttää rinnakkain; kumpi nyt mihinkin tilanteeseen sattuu paremmin sopimaan.

Pitämällä Ctrl -nappia pohjassa automaatioraidalla hiiren kursori muuttuu kynäksi. Kun raidalle piirtelee, tulee siihen käppyrää yhdistäviä pisteitä, joita hiirellä siirtelemällä muokataan itse käppyrää. Ctrl-napin kanssa piirrellessä näitä yhdistäviä pisteitä tulee tarpeettoman paljon. Niiden määrää voi kuitenkin pienentää helposti: klikkaa hiiren kakkosnapilla automaatioraitaa ja valitse Reduce number of points. Sopiva pisteiden määrä valitaan liukusäätimellä. Jos haluaa käppyrälle vain muutaman pisteen, voi niitä lisätä myös Shift + klikkaamalla. Yksittäisen pisteen voi poistaa helpoiten Alt + klikkaamalla. Useampia pisteitä poistetaan maalaamalla ne hiiren kakkosnapilla ja painamalla Delete -nappia. Jos haluaa vaikkapa voimistaa laulajan tai soittajan yksittäistä fraasia tai pidempääkin pätkää, voi sen maalata Volume-automaatio-raidalla, klikata ylävalikon Actions-kohdasta Show action list (tai painaa näppiksen kysymysmerkkiä) – ja etsiä listalta Envelope: Insert 4 envelope points at time selection. Vielä kun klikkaa Run -nappia, tekee Reaper neljä pistettä valitun alueen käppyrälle, johon näin muodostuu valitun alueen mittainen viivan pätkä odottamaan hiirellä nostamista. Jos näitä neljän pisteen lisäyksiä tekee vähänkään enemmän, kannattaa määritellä toiminnolle joku pikanappi (esim. itselläni oli vapaana Ctrl + Alt + 4).

Käppyrästä saa pehmeämmin kaartuvan jos valitsee kaikki pisteet esim. maalaamalla ne hiiren kakkosnapilla, klikkaa (edelleen kakkosnapilla) ja valitsee putkahdusvalikosta Set shape for selected points – Bezier. Muitakin vaihtoehtoja on, ja niitäkin voi kokeilla. Jos pisteiden paikkoja haluaa hienosäätää, kannattaa pitää magneetti pois päältä.

Käppyrän piirtämistä. Reaper tarjoaa tähänkin hommaan monen monta työkalua.

Myös efektien parametreja voi automatisoida. Helpoimmin tämä tehdään niin, että avataan ensin haluttu, raidalla oleva efekti (Fx), sitten klikataan Trim-nappia ja kerrotaan millä tavalla (Touch, Latch vaiko Write) automaatio halutaan äänittää. Ja eikun soitto soimaan ja efektin vipua vääntelemään. Reaper tekee oma-aloitteisesti raidan automaatiolle ja piirtelee käppyrän ko. vipstaakille. Sitten kun on valmista, pitää muistaa vielä määrätä automaatio luku-asentoon (Trim/Read tai pelkkä Read).